19. kesäkuuta 2015

Turhautunut tuuppari

Eilisen tuuppailujen jälkeen mielessä taisi pyöriä vain negatiivisia ajatuksia, jotka kulkivat tyylillä "tästä ei tule mitään" tai "en osaa ratsastaa". Meinasin varmaankin ensimmäisiä kertoja Gletin vuokraamiseni aikana vain laskeutua selästä ja raahata energiaa pursuava issikka takaisin karsinaansa, mutta apinanraivolla ja hetken rauhoittumisella sain kerättyä itseni ja jatkoin melkein samaa kaavaa seuraten.

Olen nyt tajunnut kerta kerralta, miten hankala Gletti on itselleni ratsastaa - jos siltä siis oikeasti jotain haluaa vaatia. Viime keväänä (2014) tuskin osasin siltä pyytää mitään, joten ratsastukseni oli pelkkää matkustelua ja pääasia siinä puuhassa oli vain säilyttää se tempo mitä itse määräsin. Jokakertaisten väistöyrityksieni ja muun työstämiseni jälijltä olen joka kerran jälkeen entistä turhautuneempi, sillä tuntuu vain että en osaa ratsastaa tippaakaan. Vika ei ole Gletissä, ei todellakaan, vaan se on ihan siinä sen selässä. Jospa sitten joku ulkopuolinen osaisi sanoa mikä omassa ratsastuksessani mättää, miksi se hevonen lähtee juoksemaan heti kun otan ohjat tuntumalle tai yritän suorittaa pohkeenväistöä. 


Eilen ratsastin taas maneesissa, ja alkuun tein käynnissä neliön mallisella uralla taka- ja etuosakäännöksiä - tai pikemminkin niiden yrityksiä. Lisäksi muutamia peruutuksia ja väistöjä, jotka sujuivat pätkittäin ihan mallikkaastikin. Ravissa sitten juostiin tämänkin edestä, ja meinasin jo siinä vaiheessa heittää hanskat tiskiin. Koko hevonen tuntui kovin etupainoiselta ja raskaalta edestä, sekä volteilla ei tahdottu kuunnella ulkoapuja laisinkaan. Siispä erikokoiset ympyrät ja voltit, mitä ratsastin ravissa alkuun, venyivät laittoman suuriksi ja tehtiin hevonen banaaninmallisena. 

Otin pian laukkaa, jolla sainkin purettua turhaa energiaa jonkin verran. Siinä vaiheessa olin täysin luovuttamispisteessä, kun Gletti tuntui vaan kiikuttavan kuskiaan ympäri maneesia yhtään pohjeapuja kuuntelematta. Ympyrät laukattiin ulkolapa edellä, ja mulle jäi vähän sellainen fiilis, että ponski salaa naureskeli yrityksilleni käyttää runsaasti ulkopohjetta ja -ohjaa, sisältä päästäen. Sain pari hyvää nostoa ja laukkapätkää, ja päätin lopettaa laukkaamisen siihen.


Silloin Viivi tulikin maneesille ja turhautuneena passitin hänet itse Gletin selkään kokeilemaan, jos poni harrastaisi samaa juoksemista hänelläkin. Issikka kävelikin ihan nätisti, ja ravasi ja laukkasikin rauhallisesti, mitä nyt pari kertaa lähti juoksemaan ja Viivi joutui pysäyttämään Gletin muutamaan otteeseen ja peruuttelemaan pari askelta. Sinä aikana olin kerennyt vetämään henkeä ja miettimään missä meni vikaan, ja tajusin jujun olevan vain omassa turhautumisessani. Kun itsellä menee pinna, heijastuu se armotta hevoseen ja siinä vaiheessa on parhain vaan antaa hetken levähtää niin hevosen kuin ratsastajankin. 

Tämä metodi toimi melko hyvin, kun otin satulan pian pois ja lähdin työskentelemään pääasiassa suunnanvaihdoilla ja ympyröillä ravia. Kun vain muistin pitää oman mielen tasaisena ja olematta ärsyyntymättä enempiä, toimi Glettikin hurjan kivasti pätkittäin! En vaatinut siltä mitään piffejä tai paffeja verenmaku suussa, vaan tein mm. suoruutta vaativia tehtäviä ja taivutteluja niin, että molemmille taisi jäädä treenistä hyvä mieli.

Olisitte muuten nähneet meidän yritykset saada tälle karvakasalle ötökkäloimi päälle... :D ensin tajuttiin että mahakappale on väärin päin, ja kun se oltiin korjattu, niin huomattiin että koko loimi on väärinpäin. Yritettiin siinä kiireen alla yhteistuumin saada lointa oikein päin ponin päälle, ja onneksi saatiin tämä nopeasti suoritettua ja vietyä otus takaisin tarhaamaan.

No comments... :'D

9 kommenttia:

  1. Kivalta teijän meno silti tälleen ulkopuolisen silmään näyttää! Ootko kokeillu mennä sillä koko tunnin pitkil/puol pitkil ohjil? Mulla on kans vähä samanlaine ongelma yhen ponin kaa. Alkuvuodest oli paljon pahempi, valmentaja on auttanu tosi paljon, uskon et suaki vois auttaa. Videol oli tosi kivat valotukset, varsinkin peruutusklipis! :) mikä ton videon musiikki oli, tykkäsin kovasti?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Oon menny vaa alku- ja loppuverkan, ja heti kun otan vähänki kiinni niin lähtee tuhoton juokseminen :/ tietty on paljon rennompi ja osaan itekkin keskittyä paremmin sillon, joten voisin ens kerralla testata pidemmänkin aikaa niin! Ja musiikki on Dj Antoine & Mad Mark - Sky is the limit :)

      Poista
  2. noh jos ens viikol pääset valmennuksee nii ehkä se siitä lähtee rullaamaan :3

    VastaaPoista
  3. Mäkin voisin joskus mielenkiinnosta tulla kattomaan teijän menoa ja kuvailla samalla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, se olis ihan huippua :) pitää katella millon kävis!

      Poista
  4. Tosi hyvin menitte videolla! :) Nää sun postaukset on niin selkeitä ja kivoja, niin saa tosi hyvin perää mitä oot tehny ja miten, missä, milloin. Jos tykkäät blogeja lukea niin käy tsekkaas: nellijakarvakamut.blogspot.fi!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitti paljon, ihana kuulla! :) Käyn kurkkaamassa :p

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena - kiitos!