21. marraskuuta 2015

Valmentajan tarpeessa

Todellakin... Viime ratsastuskerta aiheutti kuskille taas tusinoittain harmaita hiuksia, kipeät kädet ja kärähtäneet hermot. Gletti tuntui alkuun varsin mukavalta ratsastaa, toimi käynnissä kumpaankin suuntaan ja kuunteli hyvin. Käynti jopa pysyi käyntinä, eikä vauhtia haluttu lisätä oman pään mukaan. Tässä vaiheessa enteilin jo ratsastuskerrasta tulevan molemmille mieluinen, mutta miten kävikään kun mukaan otettiin ravi.

Gletti kulki hirveän lyhyellä kaulalla ja vastusteli kaikkea painetta edessä, mutta ohjia löysätessäni se lässähti etupainoiseksi ja juoksi kahta kauheammin. Tässä vaiheessa otin muutamat väistöt kumpaankin suuntaan käynnissä, pidin lyhyet välikäynnit ja otin vähän laukkaa.


Laukassa hain pelkkää pyörivyyttä ja sujuvaa tahtia, ja sen onnistuessa lähdin suorittamaan kahdeksikkoa, jonka keskellä tein ravin kautta siirtymisen toiseen laukkaan. Ravia ei tähän väliin kyllä saatu, vaan pikemminkin kaikkien askellajien sekamelska. Oikealle laukka ei pyörinyt sitten yhtään, mutta vasen pyöri senkin edestä. 

Lopuksi ravailin löysemmällä ohjalla, kädet ja vatsalihakset kivusta huutaen. Eipä ole tuo ponski koskaan ollut noin vahva suustaan ja kuuro vasemmalle pohkeelle. Ärsytti, turhautti ja raivostutti. Tässä vaiheessa manasin itselleni, että pakko saada tähän touhuun muutos. Yksin mennessä virheet vain juurtuvat syvemmälle ja ei saada mitään kehitystä menoon. Valvovan silmän alle pääsy olisi ihan ykkösasia tällä hetkellä. Toivotaan parasta...

Ehdotuksia mitä tehdään ensi viikolla Gletin kanssa?

8 kommenttia:

  1. Ei se aina ole niin helppoa, itse tänään tuskailin vähän samoilla fiiliksin :/ Toivottavasti nyt pääsisit opetukseen! Saattaa olla hyvinkin pieni juttu, jonka korjaaminen sitten parantaa tuhatta muuta asiaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ei aina voi mennä hyvin. :/ kisoihin ei tässä kuitenkaan olla tähtäämässä, niin en ota mitään paineita asiasta. Aina positiivisesti kuitenkin selkään kavutaan, ja pitää todellakin toivoa että saadaan pian joku koutsaamaan!

      Poista
  2. Äh joskus mullakin sama fiilis. Koitan aina lopetella hyvään fiilikseen, mutta joskus ei vaan onnistu. Tsemppiä treeneihin :) Tällä hetkellä ei tuu mitään tehtävä ehdotuksia mieleen. Itselläkin usein ideat hukassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itelläkin aina tavoitteena jättää treeni onnistumisiin, ja jos sitä ei kentällä/maneesissa saada nii lähdetään tuulettamaan aivoja vielä pienelle maastolenkille :D Kiitos paljon, sitä tarvitaan!

      Poista
  3. Tsemppiä hei! :) vaikeita asioita on niin hirveän hankala jaksaa maltilla työstää, ja omia toimintatapoja vielä vaikeampi muistaa muokata jatkuvasti tilanteeseen sopiviksi- viime tunnilla meinasi palaa käämi kun P ihan possuillakseen ryntäili maneesin oven lähellä ja olevinaan niin säikkyi. Hermohan siinä meni ja luvattoman kauan vaan ärsyyntyneenä väänti hevosen kanssa kaikkea mahdollista. Muualla sujuu hyvin ja tämä yksi pääty on tuskanhikeä molemminpuolin. Onneksi oli opettaja huutamassa ohjeita ja niin siitä mekin selvittiin ja lopputunti mentiin sitten säikkymättä, toivottavasti tekin pääsette open kanssa takaisin oikeille teille! :) ilman pohjanoteerauksia ei osaa iloita pienistä onnistumisista, u can do it! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, ihanan tsemppaava kommentti! Hyvä kuulla, että teilläkin sujui loppua kohden paremmin - tällaisia onnistumisia mekin kaivattaisiin! :)

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena - kiitos!