4. heinäkuuta 2016

Postaushaaste - Jatka lausetta


Blogiportaali Jalustin.net julkaisi äskettäin kivan postaushaasteen, ja päätin ensimmäistä kertaa ryhtyä mukaan ja lisätä korteni kekoon. Enkä usko että tämä blogikaan kärsii vähän erilaisemmasta sisällöstä! Jottei tämä postaus jäisi ilman kuvia, on tänne pakko tunkea pari kuvaa 19.6 Ypäjälle syntyneestä tammavarsasta ;)

Lempi askellajini on ehdottomasti ravi. Kaikkein kivoin (ja itselle helpoin) työstää ja muutenkin ratsastaa!

Lähestyessäni estettä joko panikoin kun en näe minkäänlaista paikkaa esteelle, tai lasken 3 - 2 - 1, niin kuin ratsastuskouluissa opetettiin. Näillä kahdella ei olekaan mitään välimuotoa... 

Tallilla pelkään ötököitä. Olen järkyttävä ötökkäfoobikko, ja monet ovat nauraneetkin esimerkiksi sille, että pelkään muun muassa perhosiakin. Minkäs sille voi :D 



Hevosmaailmassa en ymmärrä turhaa kiusaamista ja ylimielisyyttä. Harmittavan monella tallilla tähän kuitenkin törmää. Miksei vain voitaisi pitää yllä kivaa talli-ilmapiiriä? 

Unelmieni hevonen on monipuolinen harrastekaveri, jonka kanssa voisimme näyttää osaamistamme kilpakentillä. Siltä luonnistuisi niin koulupuoli kuin esteetkin, eikä maastoesteillä treenaaminenkaan olisi täysin poissuljettu vaihtoehto. Tavoitteena olisi myös vahvistaa luottamus niin lujaksi, että pystyisimme pitämään hauskaa varusteettakin. Luonteeltaan se olisi utelias ja kiltti, mutta omaisi myös pientä pilkettä silmäkulmassa. Vähän niin kuin Venla! 

En pidä hevosista, jotka eivät kunnioita ihmistä laisinkaan. 

Hevosenhoitaja on ammatti mikä musta parin vuoden sisällä (toivottavasti) valmistuu!



Jos taivaalta tulee vettä kaatamalla, ja minulla on tunti kentällä, puen sadevarusteet niskaan ja lähden tunnille. Eihän tässä ihan sokerista olla sentään. 

Vahvuuksiini ratsastajana kuuluvat muun muassa kylmähermoisuus, huumorintaju sekä rauhallisuus. Näitä adjektiiveja en olisi voinut vielä puoli vuotta sitten mainita tässä yhteydessä millään, mutta Venlan kanssa nämä piirteet ovat olleet hurjan tärkeitä kaivaa esiin. Ei tämän tamman kanssa olisi pitkälle pötkitty muuten. 

Jos olen yksin tallilla, kun sähköt menevät, niin koitan olla hermostumatta ja soitan heti apua joltakin.

Ratsastusleirit ovat hauska lisä kesään! Itseltä jää harmittavasti sittenkin tämän kesän leiri väliin, sillä koulut Ypäjällä alkaa juuri samana päivänä kun leirille pitäisi lähteä... 

Leikkituntien idea on maistella hiekkaa ainakin se 5 kertaa tunnin sisällä, ja humputella rennosti ympäriinsä ilman satulaa. Nämä olivat ratsastuskouluaikoina hurjan hauskaa vaihtelua normaalien tuntien keskelle.

Maastoilu on parhaimmillaan hyvässä seurassa ja hyvässä säässä! Ei kai tähän mitään muuta voikaan sanoa.

Aina, kun putoan, tarkistan onko kaikki paikat kunnossa. Tietty tilanteesta riippuen repeän yleensä nauramaan, ja/tai pyydystän irti päässeen hevosen. 
 

4 kommenttia:

  1. Tosi ihania kuvia tuosta pikkuisesta! Mahtavaa, että teit haasteen, tykkäsin todella paljon ja moneen kohtaan pystyi samaistumaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä huippusuloinen! Ihana kuulla! :)

      Poista
  2. Tätä oli kyllä kiva lukea! Pitäisikö sitä itsekkin repäistä ja toteuttaa tämä haaste... vaikuttaa niin kivalle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Teeppä ihmeessä, yllättävän hauska :D

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena - kiitos!