18. lokakuuta 2016

Totista tuuppausta

Tänään löysin itseni Novan kanssa tallin pellolta kouluratsastuksen merkeissä. Viime kouluvääntökertamme eivät ole olleet sitä hehkeintä sorttia, joten olemme ratsastaneet sileällä melko kevyesti, ja maastoilleet senkin edestä. Estevalmennuksessa ja puomitunnillakin olemme käyneet. Nyt alankin suunnittelemaan tarkemmin Novan liikutusmääriä ja -päiviä, jospa sitä saataisiin tammalle vähän lihaksia aikaan ja kestävyyttä kohotettua. 

Saimme Annan kuvaamaan meidän ratsastusta, joten luvassa on roppakaupalla ihanan syksyisiä kuvia! Eilen me olimme käyneet suhteellisen rankassa maastossa, joten odotin Novan olevan vähän väsyneempi tänään. Energiaa kuitenkin riitti kuin pienestä kylästä, mutta poikkeuksellisesti sekin osattiin käyttää tällä kertaa työntekoon. 


Vaikeinta meillä on ollut siirtymiset, joten niitä ollaan treenailtu. Ollaan myös keskitytty tasaisuuteen edestä, sekä yleensä lopputunnista olen yrittänyt aina ratsastaa Novaa vähän ryhdikkäämpään muotoon, jos kaikki muut nappulat ollaan saatu alussa kohdalleen. Nyt kun vihdoin ollaan löydetty meille hyvä kuolain ja raspaajan mukaan suussa oli kaikki hyvin kunnossa, voidaan alkaa keskittyä enemmän ihan siihen omaan itseen. Eikä mietiskellä sitä, johtuuko esimerkiksi tämä vastustelu kuolaimesta, suusta vaiko ratsastajasta...


Tänään ratsastin paljon eri kokoisia ympyröitä ja voltteja, muutellen taivutuksen määrää. Suorilla pyrin tekeemään reippaasti siirtymiä askellajin sisällä. Eteenpäin Nova lähtee hirmu hyvin, mutta lyhyttä ravia oli hurjan vaikea kaivaa tammasta esiin, mikäli halusi säilyttää samalla tasaisuuden edestä. 

Laukkaa työstin vain isolla ympyrällä, sillä siinä en vielä edes lähde vaatimaan siirtymisiä tai mitään muutakaan "ylimääräistä". Laukkaa Novan on kaikkein vaikein koota ja saada liikkumaan enemmän ylös kuin eteen, ja tämä puute korjataan vain menemällä kovaa. Tänään pyrin vain siihen, että saisin laukkaa polkemaan edes vähän paremmin ylöspäin. Novalla on luonnostaan erittäin matkaavoittava askel, mutta nyt sitä en tavoitellut.

Lopuksi Nova oli todella hyvä ratsastaa, ja tämä olikin varmaan parhain ratsastuskerta sen kanssa tähän mennessä. Meille vaikeampi vasen kierros oli tänään yhtä helppo kuin oikeakin, ja kaikki tuntui sujuvan oikein hyvin. Vaikka me melkein tunti hinkattiin siirtymisiä ja pyörittiin ympäri peltoa, ei tammasta löytynyt hikiläikkääkään. Eipä se ole muutenkaan paljoa hikoillut treenien jälkeen, sillä on joku ihme superkunto... Ensi maanantaina käydään taas estevalmennuksessa, ja tiistaina pakataan hevoset koppiin ja matkataan Ypäjälle sovittelemaan meille uusia satuloita. :)


Epätoivoinen yritys saada hevoselta korvat höröön... Kuvassa näkyy myös otsan naarmu, jonka Nova oli onnistunut karsinassa itselleen viikko sitten hankkimaan :( Tällä neidillä on kyllä hirveän herkkä hipiä, heti jos joku vähänkin hinkkaa väärästä kohtaa ja väärällä tavalla, niin on iho jo rikki. Mitä jos pakataan koko hevonen vain kuplamuoviin?

5 kommenttia:

  1. Todella upeita nää kuvat, ihan mielettömän hienoja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kuvaaja osaa kyllä hommansa :)

      Poista
  2. Hikoilemattomuus saattaa viitata myös aineenvaihdunnan ongelmiin :) oma hevonen menee tukkoon lihaksistaan eikä hikoile, kun se ei saa tarpeeksi magnesiumia.. En tarkoita että välttämättä olisi näin, mutta muistutuksena vaan siitä, että aina hikoilemattomuus ei ole hyvä juttu eikä kerro "superkunnosta" (myös olympiatason hevoset hikoilevat treenatessa ja niillä tuskin on huono kunto ;) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä tämä kyllä hikoaa vähänkään rankemmasta treenistä, muttei kuitenkaan tuona päivänä, joten tuota viittausta huippukuntoon meinasin vähän huumorilla :) pidetään mielessä, kiitos kuitenkin muistutuksesta!

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena - kiitos!