5. huhtikuuta 2018

Nauttimassa lämpimästä kevätsäästä

Tiistaina otettiin ihan kunnolla ilo irti mukavan pehmoisesta ja pienen lumikerroksen peittämästä lähipellosta. Alun perin suunnitelmana oli hypätä, sillä maneesissa olisi ollut esteitä jo valmiina, mutta itselläni ei ollut hyppäämistä varten varausta maneesiin, joten maneesiin ehti mennä jo muita. Mentiin sitten estehyppyvarustuksella pellolle taas vähän irrottelemaan, ja itse palailin myös viikon ratsastustauolta lomamatkani takia. 

Olen hypännyt nyt kerran Novan kanssa kumisella babypelham-kuolaimella, ja olen sen todennut meille aika hyväksi. Sileällä en sillä haluaisi mennä, mutta tässä tilanteessa en jaksanut enää ruveta vaihtamaan normaaleihin kolmipaloihin todetessani, ettei hyppäämisestä tule tänään mitään. 


Ratsastin käynnissä vähän asetuksenvaihtoja, loivia väistöpätkiä ja koitin hakea Novaa heti vähän ryhtiin. Se onnistui pätkittäin, vaikka itse jäin ajoittain hieman hitaaksi jalalla ja Nova pääsi tällöin vastustelevaksi edestä. Itsestäni tulee aina kovemmalla kuolaimella ratsastaessa kauhean varovainen, jolloin N käyttää heti tilaisuudet hyväkseen. Vaikka mun pitäisi ratsastaa pelhamilla samalla tavalla kuin normaalilla kolmipalallakin, pelkään hirmuisesti ottaa isompia pidätteitä ja varsinkin pitää napakkaa tuntumaa. Emma, ei se hevonen siitä rikki mene, haloo!


Päädyin pidentämään estesatulassa jalustimiani, joka oli kylläkin virhe. Harjoitusravissa ja keventäessä jalkani tuppasi menemään vähän turhankin eteen välillä, ja monet muuten julkaisukelpoiset kuvat oli pilattu jalallani, joka oli pelottavan lähellä Novan lapaa... Näin sitä käy, kun on hetken ratsastanut pelkällä koulupenkillä, joka ohjaa automaattisesti jalan oikeaan asentoon! Todella hyvää treeniä mennä säännöllisesti koulua myös estepenkilläkin. 


Tykkään pellolla ratsastaessani työstää laukkaa erityisesti, sillä maneesissa seinät tuppaavat tulemaan vastaan turhankin äkkiä. Reippaammat laukkapätkät, missä Nova joutuu työntämään takaa selän läpi ja avaamaan lapojaan, ovat hyvä osa meidän lihashuoltoa ja pitävät paikat vetreinä. Reipas laukka tekee myös mielelle hyvää, kun ei aina tarvitse mennä rauhallista harjoituslaukkaa. Nova ainakin tykkää hirmuisesti kirmata pellolla, vaikkakin kuski sitä useimmiten joutuu vähän himmailemaan kun pelto loppuu kesken...


Tällä ratsastuskerralla Nova oli laukassa aika kivantuntuinen, vaikkakin kesti hetken ennen kuin se keskittyi työskentelyyn pienten laukkabaanojen jäljiltä. Niin villisti mentiin, että toinen bootsi jäi matkan varrelle, hups :D Ravia työstäessä hain rauhallista ja tasaista tempoa, ja tähän päästiin kyllä pätkittäin. Epätasainen pohja sai Novan vähän varomaan, ja ravista tuli vähän sipsutusta. Muuten jäi kyllä hyvä fiilis, ja nautitaan ehdottomasti hyväkuntoisesta pellosta vielä niin kauan kuin se on mahdollista! Kurakelit eivät ole toivottuja...

3 kommenttia:

  1. Jopas näyttää hyvältä tuo teidän meno, vau! Toivottavasti kelit pysyy kivoina niin pääsette jatkossakin pellolle irrottelemaan :)

    VastaaPoista
  2. Näytti virneestä päätellen olevan hauskaa.:D Mukava postaus, kivoja kuvia ja vielä kivempi pari!!

    VastaaPoista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena - kiitos!